Pyöräpolitiikkaa
 

Rakennustöitä Aleksanterinkadulla

Aidattu Aleksanterinkatu
Ihmetyttää miksi Hallituskadun ja Aleksanterinkadun kulmassa täytyy koko KLV katkaista erikseen vielä aidalla kun rakennustelineillä ei ole saatu tarpeeksi suurta estettä aikaan. Olisiko telineiden pressun voinut vaan asentaa niin, että se ei liehu jäljellejäävällä osuudella kevyen liikenteen väylää ja jättää aidan pois? Luonnollisesti ajoradalla on tilaa kolmen auton ajaa rinnan, mutta kevyen liikenteen pitäisi kiertää korttelin ympäri.


Paluu Isokadulle

Sattumalta sain pöydälleni Arinan poikkeushakemuksen keskustan kaavaan. Arihan on on rakentamassa uutta Sokoksen kauppakeskusta Isokadun ja Kauppurienkadun kulmaan. Samassa yhteydessä Arina on päättänyt kattaa Isokadun ja katkaista sen liikenteeltä. Suunnitelmat ovat lähteneet valokatteesta ja tällä hetkellä hakemus on tien katkaisemisesta kiinteillä lasiseinillä, ovilla ja tuulikaapeilla. Valokatetta on ainoastaan muutama metri ovien yllä, kadun ylle tuleva katto on varsin kiinteä ja siinä muutama kattoikkuna.

Uutta Arinan hakemuksen perusteella on, että:
Galleria-korttelia ei kateta. Arina on kattamassa vain oman uuden kauppakeskuksensa osan Isokadusta. 2/3 korttelista jää kattamatta, mutta liikenne tuolle alueelle katkeaa yhtä kaikki. Tämä tarkoittaa, että esim. Sokos-hotellin pysäköintihallin vuoksi pätkä Isokatua täytyy kaksisuuntaiseksi ja todennäköisesti ko. pysäköintihalliin kulkeva liikenne sitten siirtyy Pakkahuoneenkadulle. Näin Isokatu tapetaan kaikelta liikenteeltä muutaman kymmenen metrin kauppakeskuksen vuoksi. Mikäli ovet lukitaan yöksi, tietää tämä kävelijälle kolmen korttelin ylimääräistä kävelymatkaa, noin 400 metriä. Sama matka kun kävelisi Anttilalta Kauppuri 5:lle tai Kulumalle.
arina-suljettu-katu
Isokadun katettu osuus.

Hätiköin aikaisemmin kirjoittaessani Arinan suhteesta Kallioparkkiin. Kallioparkkiin tulee Arinankin asiakkaille paikkoja, se sijoittuu myös kauppakeskuksen alle. Sokoksella on kuitenkin kallioparkin päällä omat kellaritilansa asukaspaikoitukselle ja mahdollisesti huoltoliikenteelle (missään ei ole piirustusta josta näkis lastauslaiturit tai jätetilat), joita varten rakennetaan myös oma ajoramppi entisen Rintamäen eteen.

Arinan poikkeuslupahakemus:
DSC_7828_1
täysikokoinen

DSC_7827_1
täysikokoinen

DSC_7826_1
täysikokoinen


Ansakuoppa

kauppuri-ranni

Kauppurienkatu viitosen kohdalla on rännin kansi puuttunut jo muutaman viikon.


Kummallista logiikka

Ei kevyen liikenteen väylällekään voi opasteita asettaa ihan miten sattuu. Haluaisin tietää, minkä Reiskan älynväläys on ollut asettaa liikennemerkin betoniporsas keskelle KLV:ä. Valitin tästä jo neljä viikkoa sitten kaupungin palautelomakkeella, johon tavallisesti saakin vastauksen viimeistään viikon kuluessa. Nyt ei ole kuitenkaan kuulunut mitään ja työmatkalta palatessani löysin liikennemerkin entisiltä sijoiltaan. Kävin protestoimassa Oulu10:ssä, jossa ystävällinen asiakaspalvelun rouva soitti kaupungin liikennesuunnittelijalle. Liikennesuunnittelijalla ei ollut mitään tietoa Valveen korttelin kohdalla tehdyistä liikennejärjestelyjen muutostöistä ja hän jatkuvasti kysyi onko liikennemerkki jalkakäytävällä. Ihan yhtä useasti korjasin, että se on kevyen liikenteen väylällä. Koska puhelu aiheutti vain harmitusta ja pahaa mieltä, kävin itse siirtämässä liikennemerkin. Oikea paikka olisi mielestäni ajoradalla sillä liikennemerkit on suunnattu autoille, ei pyöräilijöille tai kävelijöille. Kaiken lisäksi ajorataa on muutenkin levennetty juuri tuolta kohdalta KLV:n kustannuksella.

Joten sellaisia terveisiä, että kyllä se liikennemerkki oli tyhmästi asetettu eikä se ollut mikään skitsofreenikko, joka kävi asiasta valittamassa jos nyt ihmettelette että merkkihän on ihan hyvin. Enkä minä sen vuoksi valittanut, että en osaa betoniporsasta itse siirtää, vaan jotta viesti menisi perille niille jotka virheen alunperin tekivät.

On muuten kohtuu paska temppu kaventaa kevaria tuolla kohdalla. Hallituskatua paahtaa kolmion takaa autoja laput silmillä ja ennen tuossa risteyksessä pystyi siirtymään vähän kauemmaksi rakennuksen kulmasta, joka antoi enemmän pelivaraa. Nyt risteys on entistä vaarallisempi ja ärsyttävämpi ajaa. Varsinkin kun tämä Torikatu on jonkinlainen pääväylä keskustan läpi aina Heinpäähän saakka.

Ennen:
1380803154482

Jälkeen:
1380803279868


On väliä mitä päähänsä laittaa

Jos olet miettinyt kypärän käyttöä niin tässä pari vinkkiä, lätkäkypärä ei aja samaa asiaa kuin pyöräilykypärä. Suomessa pyöräilykypärän täytyy täyttää eurooppalainen standardi EN 1078. Tällä videolla vertaillaan vaahtomuovipehmustettua skeittikypärää Bellin pyöräilykypärään. Vaahtomuovipehmustettu suojaa lähinnä asfaltti-ihottumalta.

Kaupungilla näkee vieläkin mummoja ja pappoja, jotka pyöräilevät identtisissä tuulipuvuissa (big up) ja 90-luvun alun styrox kypärä päässä. Enää noita styrox-pintaisia kypäriä myydä sillä ne aiheuttavat niskavammoja. Muutenkin kypärä haurastuu käytössä hien ja uv-säteilyn vaikutuksesta. Teet ison palveluksen kun annat vanhukselle lahjaksi uuden kypärän ja pidät huolta, että vanha menee varmasti roskiin.


Lisää Oulun keskustan pyöräilyreittien tulevaisuudesta

Kirjoitin aikaisemmin olevani huolestunut pyöräilyreittien katoamisesta ydinkeskustan läpi. Sain hiukan vinkkiä etsiä käsiini Oulun keskustan maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelma 2020:n (MALI 2020). Tässä dokumentissa on aivan selkeästi määritelty missä pyöräilijä saa tulevaisuudessa Oulun keskustassa kulkea.

mali2020-ote

Ydinkeskustaan on kaavailtu 3×3 korttelin laajuinen kävelyalue (merkitty keltaisella värillä), jonka sisällä ei ole pyöräteitä (sininen katkoviiva) tai ”kävelypainotteisia” katuja. Kannattaa myös kiinnittää huomiota uuteen rautatien alittavaan asematunneliin, joka on sekin merkitty kävelyalueeksi. Pyörätiet sysätty keskustan syrjille, samoille reiteille autoilijoiden kanssa. Punaisella katkoviivalla on karttaan myös merkitty tulevat maanalaiset pysäköintilaitokset, jotka sijoittuvat ydinkeskustan alle. Pyöräilijät siis sysätään ulos keskustasta ja samaan aikaa autoiljat pysäköivät suoraan keskustan alle. Kiitos Oulu 2020. Sen lisäksi, että pyöräilijöiden asema huononee, ennustan, että ydinkeskustan ja rautatieaseman välisten liikehuoneistojen asiakaskunta pienenee entisestään. Kallioparkin liikenne lisää väistämättä autojen määrää Uusikadulla, joka tekee kadun ylittämisestä entistä vaikeampaa. Kallioparkin varsinaiset parkkipaikat ja hissit taas sijoittuvat keskustaan. Hallituskadulla tulee sijaitsemaan ainoastaan ajoramppi, jonka vaikutuksesta kaikki liikenteen (ruuhkat, melu, ilmansaasteet, onnettomuudet) ongelmat tulevat kärjistymään Hallituskadulla. Tavoitesuunnitelmasta ei myöskää ilmene minkäänlaisia parannuksia Torinrannan liikenneyhteyksiin, joten todennäköisesti myös tämä kallioparkin (Kivisydän) kulkuväylä tulee kärsimään entistä pahemmista ruuhkista.

Katso itse MALI 2020 pdf 1.0MB


Oululaisen arkipyöräilyn kehittäminen Kampanja

arkikampanja

Kommenteissa on mainostettu kampanjaa, jonka tavoitteena on oululaisen arkipyöräilyn kehittäminen. Kampanja on vähän heikosti organisoitu, sen sivuilta ei esimerkiksi käy ilmi mikä kampanjan nimi on tai kuka sen järjestää. Lisäksi ideoista luvataan palkintoja, mutta niitäkään ei erityisemmin eritellä. Ja sitten on tietenkin kampanjasivun graafinen ulkoasu, joka on suoraan 90-luvulta.

Kokeilin kuitenkin osallistua kampanjaan sen verran, että voin kommentoida muutakin kuin nettisivujen ulkoasua. Ensimmäisen idean ja sähköpostiosoitteesi lähetettyäsi saat sähköpostilla kutsun ideoida lisää ja kommentoida muiden ideoita. Koko ideakampanja käydään sähköpostin välityksellä klikkailemalla sähköpostissa saapuvia linkkejä. Idean arvioinnista saa 450 pistettä, sen kommentoinnista 200 pistettä lisää. Omasta uudesta ideasta saa 750 pistettä ja niin edespäin. Kampanjassa ei ole valtavan paljon ideoita, nyt vähän päälle 200. Se tarkoittaa, että muutaman viikon jälkeen samat ideat alkavat kiertää kehää ja vaikka ideoita pyydetäänkin arvostelemaan eri näkökulmista, alkaa koko homma vähän tylsistyttämään. Lisäksi on paljon ideoita tyyliin ”enemmän tapahtumia – pyörällä voisi ajaa jos olisi seuraa”.

Itse jaksoin naksuttelua pari viikkoa ja voitin ilmeisesti 40 euron lahjakortin – ei tosin vielä ole korttia näkynyt. Kampanjan pääpalkinto, 350e lahjakortti, ei mene aktiivisimmalla vaan se arvotaan kaikkien arvostelleiden, ideoineiden ja ainakin yhden uuden osallistujen kutsuneiden kesken.

Kokeile itse osallistua jos sinulla on idea pyöräilyn kehittämiseksi Oulussa. siihen ei mene kuin muutama minuutti:
http://www.pyoraoulu.fi/kampanja/


Unohdetaanko keskustan kehittämisessä pyöräilijät?

Viimeviikkoina keskustan pyöräilyn kehittämisessä on puhuttanut lähinnä telineiden riittäminen. Rotuaarin remontin tieltä telineitä on ainoastaan poistettu sen sijaan, että pyörien säilyttämistä olisi jotenkin kehitetty. Nyt kuitenkin Kaleva kirjoittaa, että Rotuaarin ”sulana pidettävälle alueelle on osoitettu 524 pyöräpaikkaa” ja ”Pallas- ja Galleria-kortteleiden asemakaavoissa on noin tuhat pyöräpaikkaa, joista katokseen menee 170″. Mitään hyödyllistä tietoa aiheesta ei tietenkään ole etsitty, on vain suoraan kirjoitettu, mitä yhdyskuntalautakunta kertoo.

Galleria- ja Pallas-korttelien suunnitelmat ovat vapaasti luettavissa kaupungin sivuilla, mutta niissä ei ole juuri otettu kantaa pyörien pysäköintiin. Pallaksessa asukkaiden ja korttelissa työskentelevien pyörille pitää osoittaa vähintään 50 lämmitettyä pyöräpaikkaa, Galleriassa 70. Luku on aika pieni, sillä esimerkiksi Gallerian kellariin on kuitenkin tulossa 236 auton lämmitetyt paikat.

Varsinainen ongelma tulee tuskin kuitenkin olemaan telineiden määrä, sillä keskustan uudistuksilla on suora vaikutus pyöräilymahdollisuuksiin. Isokatu katetaan puolijulkiseksi kävelykaduksi, jonka päissä on Galleria-korttelissa ovet. Siitä ei ole siis tarkoitus pystyä pyöräilemään läpi. Kesällä rotuaarin läpi pyöräilleet tietävät, että se ei nopea tai turvallinen pyöräilyreitti. Nyt siis suljetaan pyöräilijöiltä jo toinen pohjois-etelä suuntainen katu keskustan läpi.

Vaihtoehdoiksi uuden MegaRotuaarin kiertämiseen jäävät Uusikatu ja Torikatu. Väliin jää siis kolmen korttelin levyinen ajohidaste. Torikadun ja Uusikadun pyöräilyreitit eivät nykyisellään ole mielekkäitä reittejä keskustan läpi, mutta niiden kehittämisestä ei ole käyty minkäänlaista keskustelua. Esim. Uusikadun kevyen liikenteen väylät ovat kapeita ja niiden varrella on yksinkertaisesti liikaa liikennevaloja. Isokatua voi nykyisellään ajaa valoitta neljän korttelin matkan Saaristonkadulta Asemakadulle. Tulevaisuudessa puoli korttelia täytyy taluttaa, mikäli pyöriä tullaan sallimaan ”puolijulkisessa tilassa” lainkaan. Uusikadun surkea tilanne näkyy kaupungin projektikortin havainnekuvassa hyvin:

Kevyen liikenteen väylälle on pysäköity pakettiauto ja kevyen liikenteen väylän merkki jätetty kuvasta kokonaan pois.

Kaiken tämän keskellä varmasti lohduttaa, että projektikortissa kerrotaan Galleriakorttelin kehityssuunnitelmien reunalle jäävän Vaarankadun (kulkee entisen Rintamäen editse) olevan pyöräilijöiden ja kävelijöiden käytössä. Vaarankatuhan päättyy T-risteyksiin eikä sillä ole liikenteen kannalta merkitystä.


Kuinka liikennevalot toimivat

Tuiran siltojen kaupungin päässä on kevyen liikenteen suurin umpisolmu Oulussa. Lyseon lukion viereiset Pokkisen liikennevalot eivät automaattisesti reagoi kevyeen liikenteeseen vaan pyöräilijän, lenkkeilijän, rullaluistelijan, lastenvaunuja työntävän äidin ja japanilaisen turistin on osattava painaa nappia. Uuten ominaisuutena valot eivät yksinkertaisesti ole enää vaihtuneet nappiakaan painamalla. Kellotin valoissa 8 minuuttia napin painalluksesta eikä valo silti vaihtunut. Nihilistisempi tarkkailija olisi jo antanut periksi siinä vaiheessa kun itse painikerasian valo ei nappia painaessa syttynyt, mutta mitäpä tässä muutakaan on kuin aikaa.

Sattumalta valoihin sattui myös Toivoniemessä asuva eläkeläinen, joka totesi, että valot eivät toimi ja niistä pitäis ilmottaa Oulun Energialle, sillä siellä ollaan liikennevaloista vastuussa. Koska eläkeläisillä ei ole aikaa kellotella liikennevaloja tai tavoitella byrokraatteja, suuntasin Oulun Energian toimistolle Kasarmintielle. Oulun Energialla liikennevaloista vastaava kertoi, että he kyllä korjaavat valot jos niistä tulee ilmoitus. Tätä varten on automaattinen järjestelmä, joka ilmoittaa kun nappia painetaan liian pitkään (nappi jumissa) tai nappia ei paineta lainkaan. Pääsin vierailemaan itse päämajaan, josta liikennevalojen valvonta tapahtui. Päämaja muistutti hiukan hikistä nurkkaa avotoimiston perällä. Pienen kaivelun jälkeen Mäkiltä löytyivätkin oikean liikennevalon tiedot ja ainakin osasyy ongelmiin: napin toimimattomuudelle ei oltu asetettu hälytystä.

Toivottavasti valot ja hälytykset tulevat nyt pian kuntoon. Pari tuntia myöhemmin, kun poljimme Lyseon ohi, Oulun Energian kaverit olivat jo värkkäämässä valojen kimpussa.


Oulussa on kaikki ihan helvetin hyvin

Kaleva kirjoitti tänään, että Oulussa on otettu uusi pyöräilyreittien kunnossapidosta kertova palvelu käyttöön. www.oulunliikenne.fi palvelu kertoo vastaisuudessa mitä kautta kannattaa ajaa jos haluaa polkea vasta auratulla pyörätiellä. Kiitos Oulu, helvetin hyvä juttu.

Lisäksi kummiteline on tänä vuonna kuulemma ollut erittäin hyvässä kunnossa. Kaikkien mielestä kaikki on tosi hyvin.